sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Jorvin K3:n enkelit

9.9.2013 aamu valkenee Jorvissa ja kirjoitan näillä näkymin viimeistä päivitystä Jorvista, uskoisin tänään aamupäivän aikana pääseväni kotiin. 

Mieli on iloinen ja ennen kaikkea kiitollinen. Kiitollisuus kohdistuu ensisijassa tänne K3 osastolle, ja täällä päivittäin kohtaamiini osaston työntekijöihin. En osaa ajatella, mikä olisi tärkeämpää sairaalapotilaalle kuin ammattitaitoinen henkilökunta. Mitä se ammattitaito sitten on? Nähdäkseni se koostuu tietenkin teknisesti taitavista ja leikkaavista lääkäreistä, mutta myös ennen kaikkea koko henkilökunnan kyvystä kohdata potilas. Tämä osataan Jorvissa, ja osaaminen on jopa siinä määrin huippuluokkaa, että en voi kuin taas äimistellä sitä, ja taputtaa pitkään seisoen. Espoolaisena voin olla suunnattoman ylpeä sairaalastamme, ja ilolla maksan veroja jatkossakin, jos se mahdollistaa sen, että asuinkunnassani jokainen terveytensä kanssa kamppaileva saa tällaista palvelua. Olen kolmen viime vuoden aikana viettänyt Jorvissa yhteensä noin kolme viikkoa, hoitoni on maksanut varmasti maltaita, ja se on aina ollut ensiluokkaista. Ilmeisesti terveydenhoitoalan koulutusvalintojen hakuprosessi ja itse koulutus, samoin kuin Jorvissa työhön perehdyttäminen ja siinä kannustaminen toimii erittäin hyvin. 

Mikä sitten tekee näistä lääkäreistä ja ennen kaikkea hoitajista niin hyviä? Empaattinen, tilanteen mukaisesti oikeanlainen potilaan kohtaaminen. Kyky käyttää huumoria oikealla tavalla työssä. Hyvä päätöksentekokyky. Kyky kohdata oma epävarmuus ja mahdollinen osaamattomuus, sekä kyky kysyä toiselta neuvoa tarvittaessa. Hyvä yhteishenki. Täsmällisyys. Jämäkkyys ja päättäväisyys. Kyky olla ylpeä omasta työstä ja nauttia siitä, mikä näkyy myös ulospäin. Jokainen täällä vakituisesti toimiva hoitaja, jonka näiden kuuden päivän aikana kohtasin, ja jonka kanssa tein yhteistyötä, täytti edellä mainitut kriteerit mennen tullen. En voi kuin kehottaa heitä oikeutetusti olemaan ylpeitä itsestään: Te olette niin hyviä! Kuka tahansa joka teidän hoitoon pääsee, selviää siitä hienosti. Tämä kokemus yksimielisesti jaettiin myös muiden potilaiden kesken potilashuoneissa ja ruokahuoneessa.

Lämmin kiitos ensiluokkaisesta hoidosta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti